Asiantuntija: Neurologian erikoislääkäri Aki Hietaharju
Sarjoittainen päänsärky
Sarjoittainen päänsärky on äärimmäisen kivulias. Kipu on polttavaa, repivää, läpitunkevaa.
Lyhytkestoiset kipukohtaukset sijoittuvat toiselle puolelle päätä, tavallisesti silmän ympärille. Ne voivat heijastua myös päälaelle, poskeen tai kaulaan. Kivut ilmestyvät varoittamatta, kerran tai useammin vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät kesken unien. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan.
Ketä se koskee?
Sarjoittainen päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta jo Suomessa sairastavien joukko on merkittävä: yli 15.000 henkilöä. Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisimmin 20 – 40 ikävuoden välillä, aktiivisten opiskelu- ja työvuosien aikaan, ja on miehillä viisi kertaa tavallisempi kuin naisilla. Sarjoittaista päänsärkyä voi esiintyä myös lapsilla.
Sarjoittaisen päänsäryn lajit
Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, joko syksyllä tai keväällä. Sarjaa seuraa taas useamman kuukauden tauko. Joillakin sarjoja on tiheämmin, toisilla ei edes joka vuosi.
Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin. Noin joka kymmenes sarjoittainen päänsärky kroonistuu.
Sarjoittaisen päänsäryn oireet
Oireyhtymän diagnosoinnin kriteerit Kansainvälisen päänsärkyjärjestön (IHS = International Headache Society) mukaan:
| A: |
Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät kriteerit B – D |
| B: |
Kova toispuoleinen kipu silmäkuopassa, silmäkuopan yläpuolella ja/tai ohimolla.
Kipu kestää hoitamattomana 15 – 180 minuuttia. |
| C: |
Päänsärkyyn liittyy vähintään yksi seuraavista oireista kivun puolella:
1. silmän sidekalvon verestys
2. kyynelvuoto
3. nenän tukkoisuus
4. kirkas nenäerite
5. kasvojen hikoilu
6. mustuaisen pieneneminen
7. silmäluomen roikkuminen
8. luomiturvotus |
| D: |
Kohtaukset esiintyvät taajuudella joka toinen päivä – kahdeksan kohtausta päivässä. |
Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos oirekuva on epätyypillinen tai lääkkeet eivät auta.
Mikä aiheuttaa sarjoittaisen päänsäryn?
Säryn syy ja mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä. Kortisolin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara ja autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Nämä paikallistavat kivun silmän seutuun ja aiheuttavat liitännäisoireita, esim. kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta.
Mikä laukaisee kivun?
Laukaisevia tekijöitä eli triggereitä ovat jakson aikana esim. alkoholi ja liuotinaineet, joskus päiväunet tai uni-valverytmin muutos, liiallinen fyysinen rasitus, vihanpuuskat, ilmanpaineen muutokset esim. vuoristossa tai lentomatkan aikana. Monet sarjoittaista päänsärkyä sairastavat tupakoivat, mutta siitä ei tiedetä, onko näillä keskinäistä yhteyttä.
Sarjoittaisen päänsäryn hoito
Kohtaushoito katkaisee akuutin kivun. Estohoidolla pyritään ennakolta hillitsemään kohtauksia ja lievittämään kipua. Kun sarja on saatu rauhoittumaan, estolääkitys puretaan vähitellen.
Lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa, joten lääkäriin on syytä hakeutua heti. Käsikauppasärkylääkkeet eivät ehdi pysäyttää kohtausta.
Kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä
– happi: lääkkeellinen 100 % happi 7 – 10 l/min, 15 min ajan*
– migreenilääkkeet
– sumatriptaani 6 mg, pistetään itse ihon alle **
– zolmitriptaani-nenäsuihke 5 mg
– lidokaiini 10 %, puudute kivuliaan puolen sieraimeen * |
Särkyjakson nopeaan katkaisuun
käytettäviä lääkkeitä
– kortisoni alkaen 60 – 80 mg/vrk 1 – 2 viikkoa
– migreenilääkkeet
– ergotamiinitartraatti 2 – 4 mg/vrk
– naratriptaani 2,5 mg/vrk 1 – 2 viikon ajan
– frovatriptaani 2,5 – 5 mg/vrk
– puudute okkipitaalihermon (takaraivohermon)
puudutukseen |
Koko särkyjakson ajan
käytettäviä estolääkkeitä
– verapamiili alkaen 240 mg/vrk*
– litium 300 – 900 mg/vrk
– natriumvalproaatti 600 – 2500 mg/vrk
– topiramaatti 25 – 400 mg/vrk
– baklofeeni 15 – 30 mg/vrk
– melatoniini 9 mg iltaisin
– metysergidi 6 – 12 mg/vrk
– indometasiini
– kapsaisiini sieraimeen
– edellisten yhdistelmät |
** Virallinen käyttöaihe mm. sarjoittaisen päänsäryn hoito.
* Näyttö perustuu lumekontrolloituihin tutkimuksiin.
Näyttö muista perustuu kliiniseen kokemukseen.
Happihoito
Happihoidon toteuttamiseen tarvitaan happipullo, virtaussäädin ja tiivis happimaski. Usein kipu loppuu jo 5 – 7 minuutin happihengityksen aikana. Happihoitoon ei liity sivuvaikutuksia eikä hoidolla ole vuorokautista annosylärajaa. Hoito toteutetaan yleensä kotona, mutta kevyitä kahden litran happipulloja voi kuljettaa repussa mm. työpaikalle.
Kuinka happihoitoa saa?
Happihoidon ja sen annostelun määrää aina lääkäri reseptillä tai A-todistuksella. Lääkemääräys on voimassa vuoden. Happipullon ja siihen liittyvät lisälaitteet voi saada omasta terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta (KTL 3. luku 4§) tai hoitava yksikkö täyttää hapen tilauslomakkeen yhdessä potilaan kanssa ja pyytää potilaalta luvan henkilötietojen ylläpitämiseen. Tilauslomake ja resepti- tai A-todistuskopio postitetaan:
Oy AGA Ab, Linde Gas Therapeutics, Karapellontie 2, 02610 Espoo,
tai faksataan: 010?242 0593.
Lisätietoja: Puh. 0800 90008,
hctilaus (at) fi.aga.com
Lääkkeellinen happi ja laitteiden vuokra ovat sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavia (SVL 5. luku 9§ 3 mom). KELA:n korvauksen saamiseksi sinne tulee toimittaa resepti tai A-todistus sekä kuitit maksetusta happilaskusta ja niihin liittyvistä vuokralaskuista. Korvaus maksetaan kolmen kuukauden jaksolta.
Neurokirurgiset hoidot
Kirurginen hoito tulee kyseeseen vain niille, joilla kaikki lääkevaihtoehdot on käyty järjestelmällisesti läpi ja todettu tehottomiksi tai sopimattomiksi.
Hoitojen tehoa seurataan päänsärkypäiväkirjalla,
jonka voi tulostaa.
Sivun alkuun • Etusivulle |
