Etusivulle
Perustietoa yhdistys tue toimintaamme Julkaisut Vertaistukea ja neuvontaa linkit jäsenet lehdistötiedotteet

Tiedotusvälineille

Jos haluat postituslistalle, täytä oheinen lomake:


•Nimi:
•Sähköposti:

Lehdistötiedotteet

17.10.2014 Migreeni ja työelämän triggerit -seminaari 25.11.2014. Seminaarikutsu

Kutsu päätösseminaariin ja mediatilaisuuteen

Suomen Migreeniyhdistyksen Työelämän triggerit -projektissa on selvitetty suomalaisen työelämän altisteita liittyen päänsärkyihin ja selvitysten pohjalta on laadittu palveleva sivusto päänsärkyisten, heidän esimiestensä ja työterveyshuollon käyttöön.
Olette lämpimästi tervetulleita projektin tiedotustilaisuuteen klo 14.00-14.30, Mikäli haluatte, voitte osallistua seminaariinkin. Ilmoittautuminen toivottavaa, yhteystiedot liitteessä.
Lataa ohjelma (pdf 337 KB)

17.6.2014 Käypä hoito –suositus toteutuu vain osittain työikäisten migreenin hoidossa

Käypä hoito –suositus toteutuu vain osittain työikäisten migreenin hoidossa

Tiedote, vapaasti julkaistavissa (doc 32 KB)

Syksyllä 2013 selvitettiin työikäisten migreeniä sairastavien saamaa hoitoa verrattuna migreenin hoidon Käypä hoito -suositukseen. Lääkkeellinen hoito oli Käypä hoito -suosituksen mukaista. Tulehduskipulääkkeiden annosmäärät olivat kuitenkin puutteelliset suurella osalla vastaajista. Lievään tai kohtalaiseen kohtaukseen otettava tulehduskipulääkkeen annosmäärä ei 40 %:lla vastaajista vastannut Käypä hoito -suositusta. Vaikeassa tai invalidisoivassa kohtauksessa tulehduskipulääkkeen annosmäärä suureni, 33 %:lla vastaajista se ei vieläkään vastannut Käypä hoito –suositusta. Yleisempää oli ottaa liian pieni annos kuin liian suuri annos.

Vastauksista nousi esiin migreeniin lääkkeettömän hoidon ja ohjauksen puutteellisuus. Vain 40 %:lle vastaajista on terveydenhuollossa otettu puheeksi migreenin lääkkeetön hoito. Silti 65,5 % oli kokeillut jotakin lääkkeetöntä hoitomuotoa. Eniten lääkkeettömästä hoidosta on puhunut neurologi. Tämä viittaa siihen, että moni saa vasta erikoissairaanhoidossa monipuolista ohjausta.  39 % vastaajista oli kokeillut jotain muuta kuin Käypä hoito –suosituksessa olevia lääkkeettömiä hoitoja.

57 % koki saaneensa hyvää ohjausta terveydenhuollon ammattilaisilta, kuitenkin 75 % toivoi vielä parempaa ohjausta. Kun vastaajilta kysyttiin kokevatko he osaavansa hoitaa migreeniään, 80 % vastasi kyllä. 93 % heistä, jotka kokivat haluavansa parempaa ohjausta vastasi, etteivät koe osaavansa hoitaa migreeniään ja 70 % heistä vastasi myös, etteivät olleet saaneet hyvää ohjausta. Ohjauksella on siis ollut suuri merkitys vastaajien kokemukseen siitä, pystyvätkö he hoitamaan omaa sairauttaan.

Tutkimus osoitti, että migreeniä ei pystytä täysin hoitamaan perusterveydenhuollossa. 23 %:lle oli kirjoitettu viimeisen vuoden aikana lähete erikoissairaanhoitoon. Päivystyksessä vastaajista oli joutunut käymään 25,5 %. Suurin osa päivystyksessä käyneistä oli käynyt siellä kolme kertaa tai enemmän viimeisen vuoden aikana. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että migreeni on vaikeahoitoinen sairaus ja sen hoito ei ole yksiselitteistä.

Migreenin Käypä hoito –suositus on julkaistu syyskuussa 2008. Lääkkeettömistä hoidoista siinä on mainittu - viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö lievittää migreenikohtausta, lepo helpottaa, nukkuminen auttaa
- kylmä kääre vähentää kipua
- ihon pintalämpötilaan perustuva biopalautehoito ja rentoutushoidot
- fysikaaliset hoidot ja transkutaaninen hermostimulaatio.

Annamme mielellämme lisätietoja
Marja Hassinen
Terveydenhoitaja
marja_h(at)hotmail.com

Matleena Helojoki
Toiminnanjohtaja, Suomen Migreeniyhdistys
matleena.helojoki(at)migreeni.org

18.11.13 Työelämän triggerit -projektin kysely

Tiedote, vapaasti julkaistavissa (doc 16 Kb)

Suomen Migreeniyhdistyksen kysely työssä migreenikohtauksille altistavista tekijöistä vahvisti, että stressi ja kiire verottavat eniten migreenille alttiin työntekijän työtehoa. Työn tehokkuus ja tuloksellisuus kärsivät, koska migreenikohtaus on kivuliaisuudeltaan kymmenen pahimman kipua aiheuttavan sairauden joukossa. Lievimmilläänkin migreenikohtaus verottaa työkykyä kivun ja liitännäisoireiden takia.

Suomen Migreeniyhdistyksen ”Työelämän triggerit” – projektin kyselyssä selvisi, että työelämän kiireisyys ja migreeniä sairastavien tunnollisuus ovat suurin syy stressiin ja kroonistuviin päänsärkyihin. Vastaajia internetkyselyssä oli 501, 94 % oli naisia, heistä 64 % oli 35 -54 –vuotiaita, tuotteliaimmassa työiässä.

Vastaajien kokemuksissa työstä johtuva stressi ja työssä koettu kiire olivat pahimmat päänsäryille altistavat tekijät. Seuraaville sijoille nousivat näyttöpäätetyö, sisäilmaongelmat ja huonot työasennot.  20 % kärsi niistä viikoittain tai useammin. Vastaajista myös joka viides kärsi hajusteista ja heistä suurin osa sai niistä lähes aina migreenikohtauksen, joten haitta yksilötasolla on suuri.

Huolestuttavaa on migreeniä sairastavien työssäolo kohtauksen aikana. Jopa 40 % vastaajista sairasti päänsärkyä liitännäisoireineen 16 - 45 työpäivänä viimeisen 3 kuukauden aikana. 35 % vastaajista oli ollut päänsärkyisenä töissä tuona ajanjaksona 4-15 päivää. Suurimmaksi syyksi sairaana työssä olemiseen vastaajat nimesivät oman tunnollisuutensa ja toiveajattelunsa: ”Jospa kohtaus menisikin ohi”. 10 % perusteli töissä sairaana oloaan sillä, ettei työtehtäviä ja asiakkaita tai tapaamisia voinut perua, eikä sijaista ollut. Joka kymmenes vastaaja ei jäänyt sairauspäivälle, koska pelkäsi tai oli kokenut sitä luultavan lintsaukseksi.

Fyysisesti työnsä raskaaksi koki vajaa viidennes vastaajista. Lähes aina henkisesti stressaavaksi työn koki 47 % ja joskus stressaavaksi 40 %. Vain joka kymmenes vastaaja ei kokenut työssään henkistä rasitusta. Koska stressi ja sen laukeaminen ovat yleisin migreenikohtauksille altistava tekijä, on kyse varsinaisesta oravanpyörästä. Stressiä aiheuttivat työn sisällön lisäksi töiden paljous, kiireisyys, taukojen vähyys, melu ja hälinä. 

Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että työolosuhteiden muutostarpeita tulisi tarkastella myös yksilön näkökulmasta. Monet asiat työssä ja työolosuhteissa ovat helposti muunnettavissa vähemmän päänsärkyä aiheuttaviksi. Loisteputkien vaihtaminen muihin valonlähteisiin, häikäisyn estäminen sälekaihtimin, joustavuus työajoissa ja mahdollisuus taukoliikuntaan, vain muutamina esimerkkeinä, ovat edullisia ratkaisuja ja niiden tuoma lisäys työterveyteen, työviihtyvyyteen ja tuottavuuteen suuri.

Annamme mielellämme lisätietoja
Projektikoordinaattori AnittaTähti-Niemi, 040 5090740
Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki, 040 8481032

Projektin ohjausryhmässä ovat
Yliopettaja Irene Hein, työterveyslääkäri Rea Lagerstedt, työterveyshoitaja Leena Tahvanainen, neurologi Markku Nissilä ja neurologi Markku Sainio.

1.10.2013 Kolmoishermosärkypäivä 7.10.

Lehdistötiedote 1.10.2013
Julkaisuvapaa heti

Maailman ensimmäistä kolmoishermosärkypäivää vietetään 7. lokakuuta
Älä kosketa, älä siirrä, älä kysy mitään - anna minun vain olla

Kolmoishermosärky, trigeminusneuralgia (TN), on yksi vaikeimmista kipusairauksista. Siihen sairastuu yksi henkilö 15-20 000:sta. Maailmassa on siis 4-8 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät tästä vaikeasta neurologisesta sairaudesta. Oireyhtymä on kuitenkin huonosti tunnettu, diagnosoitu ja ymmärretty.

Kipukohtaus syntyy, kun jokin kolmoishermon kolmesta haarasta ärtyy. Ne hermottavat otsaa sekä ylä- ja alaleukaa. Tämä saa aikaan sietämättömän kivun. Kohtauksen voivat laukaista arkielämän tavalliset tapahtumat: hampaiden pesu, parran ajaminen, kylmä viima, puhuminen, jne. Yleensä ne ovat asioita, joihin ihmisen on vaikea itse vaikuttaa. Kipu voi siis yllättää milloin vain. Terveeltä näyttävän ihmisen hyvin kovaa ajoittaista kipua on vaikea käsittää.

Tämä krooninen, vaikeasti hallittava kipu tuo mukanaan ahdistusta, masennusta, eristäytymistä ja kipujärjestelmän herkistymistä myös muulle kivulle. Kolmoishermosärkyä on kutsuttu myös itsemurha-sairaudeksi. Nimitys on peräsin ajalta, jolloin ihmisille ei ollut tarjolla juuri mitään hoitoa ja sietämättömän kivun takia he ajautuivat itsemurhaan. Kipua kuvaillaan pahemmaksi kuin pahin migreeni ja hammassärky samaan aikaan yhteensä.

Sairauteen ei ole löydetty vieläkään täsmähoitoa, vaan siihen käytetään kipukokemuksia vaimentavia ja kipukynnystä nostavia lääkkeitä. Hoitomuotona ovat myös leikkaukset sekä puudutukset.
Maailman ensimmäistä kolmoishermosärky-päivän kunniaksi Kanadassa ja U.S.A:ssa valaistaan useita julkisia rakennuksia ja paikkoja sinvihrein valoin. Jopa Niagran putoukset saavat tämän ”revontulien” valon, jotta vähälle huomiolle jäänyt sairaus tulisi paremmin tunnetuksi.

Suomessa ihmiset voivat huomioida päivän ja osallistua itse myös pukemalla jotain sinivihreää, esim. kaulahuivin, puseron tai helmet ylleen, merkkinä sairauden tiedostamisesta ja myötätunnosta siihen sairastuneita kohtaan.

Annamme mielellämme lisätietoja:
Matleena Helojoki, toiminnanjohtaja, Suomen Migreeniyhdistys ry
puh: 040-8481032, e-mail: matleena.helojoki(at)migreeni.org

Riitta Leppäketo, vertaistuen aktiivi, sairastui itse 20-vuotiaana,
puh: 040-7083852, e-mail: riitta.leppaketo(at)gmail.com

Trigeminal Neuralgia -logo
12.9.11 Migreeni tuo lisähaasteen työelämään

Tiedote 12.9.2011 (doc 39 Kb)
Suomen Migreeniyhdistys: Migreeni tuo lisähaasteen työelämään

• Vain osa migreenipotilaista saa parasta mahdollista hoitoa

Työelämän kovat paineet, ärsyketulva ja epävarmuus raastavat tuhansia migreenistä kärsiviä suomalaisia. Migreeniä ei aina pidetä todellisena sairautena ja oireita vähätellään. Migreeniyhdistys vaatii migreenin parempaa huomioimista työelämässä. Työympäristöön ja työaikoihin on tehtävä tarvittaessa muutoksia, joilla migreenikohtauksia voidaan ennaltaehkäistä.

• Tarvetta muutoksiin on. Migreeniä sairastaa 550 000 suomalaista. Se on todellinen kansansairaus ja yleisin työikäisten neurologisista sairauksista. Kohtauksia voi vähentää vaikuttamalla työolosuhteisiin, korostaa Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja, professori Sirpa Asko-Seljavaara.

 

Tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta sanoo, että näyttöpäätetyön jäykistämät hartiat, silmien rasittuminen ja hälyinen työympäristö saattavat lisätä migreenin riskiä. Myös liian pitkät ja tauottomat työrupeamat vaikuttavat asiaan. Müller kannustaakin työntekijöitä huolehtimaan hyvinvoinnistaan, sillä migreeniä voi yrittää ennaltaehkäistä.

• Lounas ja kahvitauko kannattaa ehdottomasti pitää. Lisäksi suosittelen noin 10 minuutin taukoa kahden tunnin välein, jolloin liikuttelee raajojaan ja lepuuttaa silmiään. Kannattaa myös tarkistaa, että käytössä on juuri oikeanlaiset silmälasit, koska huonot lasit lisäävät migreenin riskiä, Müller sanoo.

 

Migreenikohtausten aiheuttama työtehokkuuden ajoittainen heikentyminen ja töistä poissaolot aiheuttavat Euroopan unionin alueella 27 miljardin euron kustannukset vuodessa. Migreeniyhdistyksen mukaan suurin syy kustannuksiin on se, ettei asiantuntevaa hoitoa ole riittävästi tarjolla.
Migreeniyhdistys korostaa, että vain noin puolet suomalaisista migreenipotilaista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Tieto selviää migreenipotilaiden eurooppalaisen kattojärjestön EHA:n viime keväisestä kyselystä, johon osallistui 363 päänsärystä kärsivää suomalaista. Erikoislääkärille on vaikea päästä eivätkä lääkkeet tuo kaikille toivottua tehoa. Täsmälääkkeitä eli triptaaneja käyttää vain joka kymmenes migreenipotilas ja niitäkin voidaan joutua käyttämään useita parhaan mahdollisen hoidon löytymiseksi.

Migreeniyhdistys muistuttaa, että kyseessä on geneettinen sairaus. Migreeni on aivorungon tumakkeista alkava kohtauksellinen sairaus. Sitä sairastaa jossain elämänvaiheessa arviolta 21 prosenttia naisista ja 7 prosenttia miehistä. Yleisintä migreeni oli 30–39-vuotiaiden
ikäryhmässä eli parhaassa työiässä olevilla. Migreeniin ei voi vaikuttaa, mutta sen ilmenemistä voi jonkin verran ennaltaehkäistä. Migreeniä aiheuttavat esimerkiksi stressi, vilkkuvat valot ja voimakkaat tuoksut. Sitä voi estää syömällä ja juomalla säännöllisesti sekä liikkumalla ja nukkumalla tarpeeksi.

Potilas: kaoottinen työpäivä voi laukaista migreenin

Kaoottinen työpäivä voi johtaa migreeniin. Myös oman elämän tunnekuohut, kuten kinastelu murrosikäisen lapsen kanssa, saattavat laukaista kohtauksen. Näin kertoo Carolina Cederberg-Kuosmanen, joka työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana Turussa.

• Vaikka voin itse melko pitkälle merkitä  allakkaani potilaskäynnit eli säädellä työmäärääni, voi yllätyksiä ja kovaa kiirettä työpäivään tulla milloin vain. Toisinaan olo kuin tiejyrän alle jääneellä, Cederberg-Kuosmanen kuvailee.

Jaksamisessa auttaa etenkin hyvä työyhteisö. Vaativa, mutta mielekäs ja tärkeä työ antaa voimaa. Harmia tuo se, että migreenin takia työtehtävät eli potilaiden ajat peruuntuvat ja siirtyvät.  Cederberg-Kuosmanen sanoo, että välillä tuntuu ikävältä sanoa: minulla särkee taas päätä. Migreenin takia hän on joutunut luopumaan osasta harrastuksistaan.

Lisätiedot:
Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki: 040 848 1032

9.9.10 Lyhytaikainen täsmäestohoito ratkaisu vaikeaan naisten migreeniin

LEHDISTÖTIEDOTE 9.9.2010 (doc 41 Kt)

LYHYTAIKAINEN TÄSMÄESTOHOITO RATKAISU VAIKEAAN NAISTEN MIGREENIIN

Migreeniä esiintyy kolme kertaa enemmän naisilla kuin miehillä, Suomessa arviolta 350 000 naista kärsii migreenistä. Nykykäsityksen mukaan osalla naisista migreenin laukaisee kuukautisvuodon alkamiseen liittyvä estrogeenitason lasku. Tällöin migreenikohtauksen alkaminen ajoittuu aikaikkunaan 2 päivää ennen ja 4 päivää kuukautisvuodon alkamisen jälkeen. Haasteelliseksi tällaisen kuukautisiin liittyvän migreenikohtauksen hoidon tekee se, että tutkitusti nämä kohtaukset ovat voimakkaampia ja pitkäkestoisempia kuin muuna ajankohtana ilmaantuvat migreenikohtaukset. Kaiken lisäksi nämä kohtaukset uusiutuvat useammin kuin muulloin esiintyvät kohtaukset ja siksi ne aiheuttavat runsaasti työstäpoissaoloja. Hoitamattomina tällaiset pitkät migreenikohtaukset herkistävät kivulle ja saattavat siten lisätä migreenipäänsäryn kroonistumista. Usein kuukautisiin liittyvästä migreenistä kärsivät naiset törmäävät ennakkoluuloihin, vähättelyyn ja syyllistämiseen niin kotona, työelämässä kuin jopa terveydenhoidossakin, mikä vain lisää heidän taakkaansa.

Kuinka yleistä kuukautisiin liittyvä migreeni on?
Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenistölle tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 68% naisista ikäryhmissä 11-60 –vuotta raportoi kokeneensa migreeniä kuukautisten aikana. Näillä naisilla kohtausten kesto piteni iän myötä jokaisessa 10-vuotisikäryhmässä ja enemmistö (76%) kuukautisiin liittyvistä kohtauksista kesti yli 6 tuntia (tällaisia olivat siis 52% kaikista naisten migreenikohtauksista)1. Kuukautisiin liittyvän migreenin päänsärkykivun voimakkuus on todettu olevan 2,1 – 3,4 kertaa voimakkaampaa kuin muuna aikana koetun migreenipäänsäryn2. Pahimmassa tapauksessa tällainen voimakas päänsärky voi jatkua useita vuorokausia vieden totaalisesti potilaan toimintakyvyn jokaisen kuukautiskierron aikana.

Mikä aiheuttaa kuukautisiin liittyvää migreeniä?
Tutkimusten mukaan kuukautisvuodon alkamiseen liittyvä estrogeenitason lasku laukaisee joillakin naisilla migreenikohtauksen. Tämä on havaittu myös yhdistelmäehkäisypillereitä käyttävillä naisilla pilleritauon yhteydessä. Kuukautiskierron hormonisäätely on kuitenkin varsin monimutkaista eikä estrogeenitaso todennäköisesti ole yksin laukaisemassa naisilla migreenikohtauksia.

Mistä tiedän kärsinkö kuukautisiin liittyvästä migreenistä?
Pidä päänsärkypäiväkirjaa ainakin 3 kuukautiskierron ajan. Merkitse tuona aikana myös kuukautisvuodon alkamispäivämäärät päänsärkypäiväkirjaan.

- "Verkossa on tarjolla ilmainen interaktiivinen päänsärkypäiväkirja (www.terveyskartoitus.fi, www.migreeni.org), jota käyttämällä saat kokonaisarvion omasta päänsärkytilanteestasi" sanoo neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä.

Päänsärkypäiväkirja osoittaa kuukautisten ja migreenipäänsäryn välisen yhteyden (migreenikohtauksen alkaminen ajoittuu aikaikkunaan 2 päivää ennen ja 4 päivää kuukautisvuodon alkamisen jälkeen).

Vaikean naisten migreenin hoidon haasteita
Koska kuukautisiin liittyvät migreenikohtaukset ovat pitkäkestoisempia ja kivultaan voimakkaampia, eivät tavanomaiset hoitoratkaisut lyhytvaikutteisilla lääkkeillä yleensä riitä.

- "Monilla naisilla tavanomainen kohtauslääkitys ei toimikaan riittävän tehokkaasti kuukautisten yhteydessä. Jos kuukautiskiertosi on säännöllinen ja tiedät etukäteen, että kuukautistesi alkaessa migreenikohtaus tulee taas, silloin kannattaa harkita lyhytaikaista täsmäestohoitoa" lisää professori Anne MacGregor Lontoon Migreeniklinikalta.

Koska säännöllisten kuukautisten alkamisajankohta on laskettavissa, kuukautisiin liittyvän migreenin hoitoa on kokeiltu lyhytjaksoisella estohoidolla muun muassa tulehduskipulääkkeillä, estrogeenikorvaushoidoilla sekä triptaaneilla. Estrogeenikorvaushoito toimi osalla potilaista kohtalaisen hyvin, mutta usein se kuitenkin vain siirsi migreenipäänsäryn alkamista hoitojakson jälkeisiin päiviin. Parhaimmat tulokset on saatu lyhytkestoisilla triptaanihoidoilla, vaikka millään triptaanilla ei tällaista estohoito-indikaatiota virallisesti olekaan.

Frovatriptaani on markkinoiden pitkävaikutteisin migreenin täsmälääke (puoliintumisaika 26 tuntia) ja sen käyttöä estohoidossa on viime vuosina tutkittu aktiivisesti. Potilaat, joilla on säännöllinen kuukautiskierto ja kuukautisiin liittyvä migreeni, ovat aloittaneet frovatriptaaniestohoidon 2 päivää ennen laskettua kuukautisten alkamisajankohtaa ja jatkaneet hoitoa yhteensä 6 vuorokauden ajan. Estohoito on alkanut aina niin, että ensimmäisenä hoitopäivänä frovatriptaania on otettu kaksinkertainen annos (loading dose).

Satunnaistetuissa, lumekontrolloiduissa 3 kuukauden tutkimuksissa verrattiin eri frovatriptaani vuorokausiannostusta (1x2,5mg ja 2x2,5mg) lumelääkkeeseen3,4. Näissä tutkimuksissa, joissa oli mukana myös suomalaisia potilaita ja lääkäreitä, frovatriptaani vähensi merkitsevästi migreenipäänsäryn esiintyvyyttä ja vaikeusastetta annosvasteen mukaisesti eli paras kliininen teho saavutettiin 2x2,5mg vuorokausiannoksella. Avoimessa pitkäaikaisessa seurantatutkimuksessa5 frovatriptaaniestohoitoa tutkittiin 12 peräkkäisen kuukautiskierron aikana 2x2,5mg:n vuorokausiannoksella. Frovatriptaaniestohoidon teho säilyi kuukautiskierrosta toiseen, haittavaikutusten määrä ja laatu eivät muuttuneet suhteessa akuutin migreenin hoitoon eikä migreenipäänsäryn esiintyvyys lisääntynyt kuukautisten ulkopuolisena aikana.

- "Lyhytaikainen (6-päivän) frovatriptaaniestohoito tarjoaa turvallisen ja hyvin siedetyn hoitovaihtoehdon vaikeaan kuukautisiin liittyvän migreenin hoidossa" toteaa tutkimuksissa mukana ollut professori Anne MacGregor Lontoon Migreeniklinikalta.

Auta lääkäriäsi saamaan parempi kokonaiskuva migreenistäsi
Päänsärkypäiväkirjan rooli ei rajoitu pelkästään migreenin diagnostiikkaan vaan se on tärkeä työkalu myös hoidon seurannassa.

- " Interaktiivinen päänsärkypäiväkirja analysoi erikseen kuukautisiin liittyvät päänsäryt – jotka säännönmukaisesti kuukautisiin liittyessään ovat poikkeuksetta migreenejä – ja kuukautisten ulkopuolella esiintyvät päänsäryt ja tekee kohtaustilanteesta nopeasti hahmotettavan koosteen lääkärille. Kooste voidaan kopioida ja liittää sairauskertomukseen. Lääkäri pystyy omilla tunnuksillaan kirjauduttuaan seuraamaan potilaan kohtaushoidon vastetta tai uuden estolääkityksen tehoa migreeneihin. Päiväkirja osaa myös varoittaa liiallisesta särkylääkkeen käytöstä tai huonosta hoitovasteesta ja ehdottaa tarvittaessa estolääkityksen aloittamista. Annetut ohjeet noudattavat Käypä hoito –suosituksia ja kansainvälisiä käytäntöjä" vetää yhteen Markku Nissilä.

- " Nainen, ole itse aktiivinen ja pidä netissä interaktiivista päiväkirjaa. Vastaanotolla kehota lääkäriäsi kirjautumaan päiväkirjaasi. Silloin yhdessä voitte migreenisi kokonaiskuvan perusteella tehokkaasti löytää sinulle sopivimmat yksilölliset hoitoratkaisut" toteaa Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki.

Päänsärkypäiväkirja löytyy verkosta osoitteista:

www.terveyskartoitus.fi

www.migreeni.org

 

LISÄTIETOJA

Markku Nissilä, neurologian erikoislääkäri, Suomen Terveystalo,
Suomen Migreenilääkärit ry:n sihteeri
sähköposti:
markku.nissila@
terveystalo.com

Matleena Helojoki, Suomen Migreeniyhdistys ry:n toiminnanjohtaja
sähköposti:
matleena.helojoki@
migreeni.org

Viitteet:

1. Suomen Lääkärilehti 2008;39:3173-77.
2. Neurology 2004;63:351-353.
3. Neurology 2004;63:261-269.
4. Cephalalgia 2009;29:1133-1148.
5. Headache 2009;49:1298-1314.

28.5.10 Migreenipotilaat herättelevät päättäjiä

Suomen Migreeniyhdistys ry
Tiedote 27.5.2010 (doc 29 Kb)

Migreenipotilaat herättelivät päättäjiä
Migreenin ja muiden päänsärkyjen hoitoon ja tutkimukseen tarvitaan lisää taloudellista panostusta. Potilaat ja neurologit uskovat päänsärkyjen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan hoidon tuovan rahat takaisin korkojen kanssa.
EHA (European Headache Alliance) on päänsärkypotilaiden eurooppalainen kattojärjestö, johon Suomen Migreeniyhdistyskin kuuluu. EHA kokosi Espanjan parlamenttitalossa 24.5.2010 pidettyyn Madridin kokoukseensa paristakymmenestä maasta potilasjärjestöjen edustajia, päänsärkyjä hoitavien ja tutkivien neurologien kattojärjestön (EHF, European Headache Federation) edustajia ja poliittisia päättäjiä.

Migreeni käy kalliiksi
Euroopassa on noin 15 miljoonaa migreenipotilasta, joista yli puoli miljoonaa asuu Suomessa. Joka päivä noin kaksi miljoonaa eurooppalaista kärvistelee migreenin kourissa. On laskettu, että migreeni aiheuttaa EU:n alueella 27 miljardin euron vuosittaiset kustannukset työtehokkuuden vähenemisenä ja työstä poissaoloina. Lisäksi lääkekustannukset ja lääkärikäynnit kuormittavat potilaiden ja yhteiskunnan taloutta. Inhimillisen kärsimyksen määrää ei voi edes mitata. Asiantuntevan hoidon riittämättömyys on pääasiallinen syy suuriin kustannuksiin.
Tanskalaisprofessori Jes Olesen muistutti Madridissa, että vaikka yksittäisen migreenipotilaan hoito ei ole kallista, tulee kokonaissummasta suuri, koska sairaus on 12–15 %:lla väestöstä. Migreenin hoidon kokonaiskustannukset ylittävät esimerkiksi aivohalvaus- ja epilepsiapotilaiden hoitokustannukset.

Hyvää hoitoa on vaikea saada
Suomen Migreeniyhdistys ry osallistui eurooppalaisen kattojärjestö EHA:n järjestämään kyselyyn, jossa selvitettiin mm. migreenikoiden tyytyväisyyttä hoitoon. Vastanneista 60 % oli tyytymättömiä. Tyytymättömien osuus oli Suomessa 42 %, pienempi kuin muualla keskimäärin. Tavallisin ongelma oli vaikutelma siitä, että migreeniä ei pidetty "kunnon" sairautena. Migreenin potilaalle aiheuttamaa, toisinaan erittäin suurta haittaa ei huomioitu, eikä hoidon vaikutusta seurattu. Suomessa, kuten muuallakin, pidettiin erikoislääkärille pääsyä hankalana ja lääkkeiden tehoa riittämättömänä. Tehoavan hoidon saamisessa oli jopa kymmenen vuoden viiveitä.
Monien yleislääkäreiden ja jopa neurologien tiedot migreenin luonteesta ja hoidosta olivat puutteelliset. "Kyllä se on totta Suomessakin, vaikka koulutusta on järjestetty. Periaatteessa valtaosa päänsärkypotilaista on hoidettavissa perusterveydenhuollossa. Ehkä noin 5 % potilaista on lähetettävä erikoissairaanhoitoon, kun tavanomainen hoito ei tehoa", linjaa vastaava ylilääkäri Markus Färkkilä HYKS:n neurologian klinikalta.

Potilaiden on puhuttava kovalla äänellä
EU:n Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaan (ENVI) kuuluva irlantilainen europarlamentaarikko Nessa Childers kannusti potilas- ja neurologijärjestöjä kautta Euroopan yhteistyöhön päänsärkyjen haittojen vähentämiseksi. "Kansallisella tasolla poliittiset päättäjät ovat avainasemassa. Raha on nyt tiukassa joka paikassa, mutta on muistettava, että migreenin seurauksista maksamme joka päivä. Mitään ei tapahdu EU-tasolla nopeasti, mutta asioihin voi sielläkin vaikuttaa. Europarlamentaarikoille, kuten kansallisen tason päättäjillekin täytyy puhua kovalla äänellä, että tulee kuulluksi."

Lisätietoja:
Päivi Hölttä
Suomen Migreeniyhdistys ry
p. 040 5609711
paivi.holtta@
fimnet.fi

Matleena Helojoki
Toiminnanjohtaja, Suomen Migreeniyhdistys ry matleena.helojoki@
migreeni.org
p. 040 8481032
www.migreeni.org

Markus Färkkilä
Vastaava ylilääkäri, neurologian dosentti, HUS
markus.farkkila@
hus.fi

31.8.09 Euroopan 4. Migreenipäivä 12.9.2009

Suomen Migreeniyhdistys ry
Tiedote (doc 27 Kt)

Euroopan 4. Migreenipäivä 12.9.2009

Euroopan Migreenijärjestöjen yhteinen kysely päänsärkyjen hoidosta
- Suomessa hoito kansainvälistä tasoa, tyytyväisyys tuloksiin parempi

Suomalaiset päänsärkypotilaat turvautuvat useammin lääkäriin ja useampi syö lääkkeitä kuin Euroopassa keskimäärin, mutta ovat myös jonkin verran tyytyväisempiä hoitoon. Suurin syy tyytymättömyyteen on kaikkialla se, että sopivaa lääkettä ei ole löytynyt. Muualla toinen tyytymättömyyden syy on se, että asiantuntijaa ei löydy. Suomalaiset hakevat tarvitessaan erikoisosaamista pääasiassa yksityisiltä neurologeilta.

Suomessa on hyvät edellytykset lisätä hoitotyytyväisyyttä entisestään. Internetissä toimiva interaktiivinen päänsärkypäiväkirja auttaa päänsärkyjä sairastavia ja heitä hoitavia lääkäreitä kohtausten yksilöllisessä profiloimisessa ja siten myös teholtaan sopivimpien hoitojen valinnassa. Vastaavanlaisia menetelmiä on muualla vasta kehitteillä.

363 suomalaista päänsäryistä kärsivää ihmistä vastasi 1.542 työikäisen länsi-eurooppalaisen joukossa keväällä kyselyyn, jossa kartoitettiin tyytyväisyyttä hoitoon ja hoidon käytännön järjestelyjä. Kysely toteutettiin kahdeksassa maassa. Kyselyyn vastaajat olivat kansallisten päänsärkyjärjestöjen jäseniä, joita voidaan pitää paremmin informoituina kuin väestöä keskimäärin.

Hoitoon ja hoitotulokseen oli tyytyväisiä 58 %, saman verran kuin koko aineistossa oli tyytymättömiä.

Annan mielelläni lisätietoja
Matleena Helojoki
Toiminnanjohtaja
Suomen Migreeniyhdistys ry
puh 040 848 1032
matleena.helojoki@
migreeni.org
www.migreeni.org

Päänsärkypäiväkirja
http://www.terveyskartoitus.fi/calendar/

6.3.09 Migreeniä voidaan mitata

Viikolla 11 vietetään neljännen kerran Aivoviikkoa, jolloin tehdään tutuksi aivoperäisiä sairauksia, niiden hoitoa ja kuntoutusta.

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 10.3.2009 klo 10.00 (doc 26 Kt)

Migreeniä voidaan mitata – interaktiivinen päiväkirja netissä

Migreeni on perinnöllinen aivosairaus. Migreenikohtauksen aikana aivoissa tapahtuu sähköisiä ja kemiallisia toimintahäiriöitä, jotka johtavat virheellisiin aistihavaintoihin, päänsärkyyn ja pahoinvointiin – kaikki oireita, joita on vaikea mitata.

Migreenin näkyväksi tekeminen auttaa sairauden kehityksen seuraamisessa ja hoidon arvioinnissa. Välineen tarjoaa päänsärkypäiväkirja, johon voidaan merkitä kohtausten kesto ja oireiden voimakkuus, lääkkeiden teho tai tehottomuus ja arvioida oma työkyky kohtauksen aikana.

Sairauden kannalta merkityksellisiä tapahtumia on helpointa seurata sähköisen päiväkirjan avulla.
Sen etuna on interaktiivisuus; se analysoi päänsäryn eri osa-alueita ja antaa käyttäjälle ohjeita ja kommentteja päänsäryn nykytilasta ja kehityssuunnasta. Päiväkirja on kehitetty yhteistyössä Suomen johtavien päänsärkyspesialistien kanssa.

Palvelu löytyy Migreeniyhdistyksen sivuilta www.migreeni.org ja sen on tuottanut Diaversum Oy.

Annamme mielellämme lisätietoja

Matleena Helojoki
Toiminnanjohtaja
Suomen Migreeniyhdistys ry
040 848 1032
matleena.helojoki@
migreeni.org

Markku Nissilä
Neurologi, Lääketieteellinen johtaja
Diaversum Oy
markku.nissila@
diaversum.fi

5.2.09 Lääkäreiden ja potilaiden käsitykset migreenikohtauksesta poikkeavat

Migreeniyhdistyksen lehdistötiedote (doc 26 Kt)

Lääkäreiden ja potilaiden käsitykset migreenikohtauksesta poikkeavat

Syksyllä ilmestynyt suomalainen migreenitutkimus kartoitti erilaisia migreenin kohtaustyyppejä (migreeniprofiileita). Tutkimuksessa ilmeni, että miesten ja naisten kohtaukset erosivat kestoltaan toisistaan: naisilla kohtaukset olivat pidempiä ja pitenivät iän karttuessa. Miehillä kohtaukset olivat nopeasti kehittyviä ja lyhyempikestoisia. *

Neljännes migreeniä sairastavista ihmisistä kertoi tutkimuksessa, että heidän kohtauksensa kestivät alle kuusi tuntia. 75 %, kertoi tutkimuksessa kärsivänsä yli kuusi tuntia kestävistä kohtauksista.

Kesällä 2008 markkinatutkimustoimisto Success Clinic kysyi 386 lääkärin käsityksiä omien potilaidensa migreenikohtauksista.

Migreeniä hoitavat lääkärit arvioivat migreenin paljon vähemmän kuormittavaksi sairaudeksi kuin potilaat. He arvioivat 62 %:lla potilaistaan migreenikohtauksen kestävän 2-6 tuntia ja vain 38 prosentilla yli kuusi tuntia.

Lyhyttä, nopeasti kehittyvää kohtaustyyppiä hoidetaan eri tavalla kuin hidasta, uusiutuvaa kohtausta. Kun eri elämänvaiheissa suunnitellaan yksilöllisiä hoitoratkaisuja, migreenin erityispiirteiden tunnistaminen voi merkitä parempaa hoitovastetta ja elämänlaatua sekä sairauspoissaolojen vähenemistä.

Migreeniä sairastavalla itsellään on keskeinen rooli ja vastuu hyvän hoidon valinnassa. Oman migreeniprofiilin tunnistaminen, huomion kiinnittäminen kivun kestoon ja uusimiseen ja näiden luotettava raportointi auttavat hoitopäätöksen teossa. Apuvälineenä on uusi internetissä toimiva interaktiivinen päänsärkypäiväkirja, jonka avulla käyttäjän on helpompi kuvata migreenikohtauksensa kulkua (kohtauksen profilointi) ja hoidon tehoa. Ohjelma antaa palautteen mm. kohtaustiheyden muutoksista ja lääkkeen sopivuudesta sekä varoittaa särkylääkepäänsäryn riskistä ja ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä omaan lääkäriin. Päiväkirja löytyy osoitteesta www.migreeni.org, siihen on helppo kirjautua ja palvelu on maksuton.

* Tutkimus ilmestyi Suomen Lääkärilehdessä 39/2008, artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan mm. www.migreeni.org Ajankohtaista-sivuilta.

Aiheesta myös Päänsärky-lehdessä 1/2009.

Lisätietoa:
Matleena Helojoki, Toiminnanjohtaja.
Suomen Migreeniyhdistys ry, puhelin 040 848 1032.

26.9.08 Uusia välineitä parempaan migreenin hoitoon

26.9.2008 Migreeniyhdistyksen lehdistötiedote (doc 26 Kt)

Uusia välineitä parempaan migreenin hoitoon

Migreeni on monimuotoinen sairaus, jonka esiintyvyys on suurimmillaan työikäisillä naisilla. Kohtausten tehokkaista hoidoista huolimatta noin 30 % täsmälääkkeiden käyttäjistä jää vaille tavoiteltua vastetta. Erityisen haastavia ovat pitkät kohtaukset, näistä vielä erityisryhmäksi nousevat kuukautisten yhteydessä esiintyvät pitkät migreenit.

Suomen Migreeniyhdistyksen 1475 migreeniä sairastavaa jäsentä osallistui tutkimukseen, jossa selvitettiin migreenikohtausten kokonaiskestoa, migreenin vaiheiden kestoa, kivun voimistumisnopeutta ja uusimistaipumusta.

Naisten ja miesten migreenit erosivat toisistaan. Alle kuuden tunnin nopeasti kehittyvät migreenikohtaukset olivat miehillä lähes kaksi kertaa yleisempiä kuin naisilla. Naisilla taas esiintyi pitkiä, 24-72 tunnin kohtauksia lähes kolme kertaa enemmän kuin miehillä.

Nuorilla naisilla kohtaukset olivat lyhyempiä, iän karttuessa kohtaukset muuttuivat pitemmiksi. Kuukautisiin liittyvät migreenit pitkittyivät ja niihin liittyi kivun taipumus uusiutua.

Migreeniä sairastavalla itsellään on keskeinen rooli hyvän hoidon valinnassa. Oman migreeniprofiilin tunnistaminen, kuukautiskierron eri vaiheissa muuttuvan profiilin havaitseminen ja migreenin liitännäisoireiden raportointi auttavat hoitopäätösten teossa. Apuvälineenä on uusi internetissä toimiva interaktiivinen päänsärkypäiväkirja, joka antaa palautteen mm. kohtaustiheyden muutoksista ja lääkkeen sopivuudesta sekä varoittaa särkylääkepäänsäryn riskistä ja ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä omaan lääkäriin.

Lyhyttä, nopeasti kehittyvää migreeniä hoidetaan eri tavoin kuin hidasta, uusiutuvaa kohtaustyyppiä. Kun suunnitellaan yksilöllisiä hoitoratkaisuja, migreenin erityispiirteiden tunnistaminen voi merkitä parempaa lääkevastetta ja elämänlaatua sekä sairauspoissaolojen vähenemistä.

Lisää aiheesta www.migreeni.org
- Artikkeli: Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili.
- Interaktiivinen päänsärkypäiväkirja.

Lisätietoja
Matleena Helojoki
Toiminnanjohtaja
Suomen Migreeniyhdistys ry
matleena.helojoki@
migreeni.org
www.migreeni.org

12.9.08 Geenitausta määrää migreenin ilmiasun

Lehdistötiedote 12.9.08 (doc 22 Kt)
Julkaisuvapaa heti

Migreeni: yksi sairaus, monet kasvot
- geenitausta määrää migreenin ilmiasun

Migreeni on jännittävä ja mielenkiintoinen tauti, totesi Suomen Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja professori Sirpa Asko-Seljavaara avatessaan Euroopan Migreenipäivänä 12.9. Migreeni ja geenit –symposiumin lähes sadalle migreenigeenitutkimukseen osallistuneelle.

- Viimeaikaisista hälyttävistä uutisista huolimatta tautiin tavallisesti ei liity vakavia komplikaatioita.

- Migreeni on monen eri geenin kautta välittyvä kokoelma oireita, kertoi professori, Suomen Genomikeskuksen tutkimusjohtaja Aarno Palotie. Monen geenin välittämän monimuotoisen kansantaudin selvittäminen vaatii perinteisestä sukujen tutkimisesta poikkeavaa populaatiogeneettistä tutkimusotetta. Migreeni on kansantauti, jota tutkitaan vertaamalla sitä sairastavien geenejä ei-sairastavien geeneihin. Suomessa tähän on erityisen hyvät mahdollisuudet.

Geenien erilainen yhdistyminen aiheuttaa migreenin monimuotoisuuden, yksilölliset oireet ja niiden vaihtelun. Suomalainen migreenitutkimus pyrkii löytämään eri migreenikomponenteille, esim. aura, halvausoireet eri geenipaikat. Migreenigeenien selvittämiseen teki aloitteen Suomessa jo 1990-luvulla dos. Markus Färkkilä.

LT Mikko Kallela, HYKS:n Neurologian klinikalta valoi uutta toivoa migreenioireiden hallintaan. Hän painotti, että migreeniä hoidetaan kohtauksia laukaisevia tekijöitä välttäen ja Käypä hoito –suosituksen mukaisin lääkityksin. ”Migreeni on korkeushyppyä, ei kolmiloikkaa”, hän siteerasi kollegaansa neurologi Erkki Säköä. Migreenikohtaus hoidetaan kerralla tarpeeksi suurella lääkityksellä, ei monella pikkuannoksella. Ellei suosituksen mukainen hoito riitä, perusterveydenhuollosta on syytä siirtyä erikoislääkärin hoitoon. - Kaikille ei kokeiltu lääkitys riitä. Joskus käy niin, että toistuva kipu herkistää kipujärjestelmän, sykkivä migreenikipu saa myös päänahan kosketusaraksi. Migreenin täsmälääkkeet eivät enää auta, vaan tarvitaan lääkitystä, joka pääsee vaikuttamaan keskushermostoon.

- Käytännön lääkärin kannalta geenitutkimuksen hyöty on se, että aikanaan voidaan etukäteen selvittää, mikä lääke sopii kenellekin, jatkoi Mikko Kallela. Uusia lääkkeitä kehitetään kun geenitutkimus antaa vihjeitä sairauden mekanismeista.

Lisätietoja
Matleena Helojoki
Suomen Migreeniyhdistys
040 848 1032
matleena.helojoki@
migreeni.org

2.9.08 Päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö

Suomen Migreeniyhdistys ry

Lehdistötiedote (doc 27 Kt)
Julkaisuvapaa 2.9.2008 klo 13.30

Euroopan Migreenipäivänä 12.9. muistutetaan
päänsärkylääkkeiden turvallisesta käytöstä

”Päänsärkyni alkoi murrosiässä tavallisena, harvakseltaan tulevana migreeninä. Opiskelun stressit taisivat sitä pahentaa ja särkylääkettä tuli nappailtua harva se päivä. Nyt todella särkee päätä lähes joka päivä, en uskalla olla ilman särkylääkettä.”

Valitettavan tavallinen tarina. 3-5 % suomalaisista kokee päivittäistä tai lähes päivittäistä päänsärkyä, joista osa johtuu päänsärkylääkkeiden käytöstä. Kuinka näin pääsee käymään?

 

Päänsärkylääkkeiden satunnainen käyttö on tehokasta ja turvallista. Lääkkeet nopeuttavat toimintakyvyn palautumista ja parantavat elämänlaatua.

Päänsärkylääkkeitä voi kuitenkin käyttää vain rajallisen määrän ilman, että niistä seuraa vakavia haittavaikutuksia. Ensimmäiseksi kehittyvä haittavaikutus on päänsärky! Liikakäytön jatkuessa myös mahahaava tai maksa- tai munuaisvauriot ovat mahdollisia.

Särkylääkepäänsäryn kehittymiselle vaarallisinta on ottaa vaikka vain parikin särkylääkettä päivässä pitkän aikaa. Sen sijaan isotkin annokset kerralla viikon tai kahdenkin ajan ovat turvallisia.

Kuka tahansa, joka käyttää päänsärkyyn tavallisia tulehduskipulääkkeitä useammin kuin kolmena päivänä viikossa pitempään kuin kolmen kuukauden ajan yhtäjaksoisesti, voi saada päänsäryn jokapäiväiseksi harmikseen. Triptaaneilla, ergotamiinilla ja kodeiinia tai kofeiinia sisältävillä yhdistelmävalmisteilla raja on kaksi tai useampi käyttöpäivää viikossa.

Ainoa tapa katkaista lääkepäänsärky on lopettaa lääkkeiden ottaminen joksikin aikaa kokonaan. Se todella auttaa, mutta siihen voi mennä viikosta jopa kolmeen kuukauteen.

Lisätietoja:
Markku Nissilä
Neurologian erikoislääkäri
markku.nissila@
diaversum.fi

Matleena Helojoki
Toiminnanjohtaja
matleena.helojoki@
migreeni.org
www.migreeni.org

Särkylääkepäänsärky-esite
(pdf 516 Kt)


Etusivulle

 

space
ray-logo Neurologiset vammaisjärjestöt

Päivitetty
17.10.2014

Webmaster