Hannele Havanka
Neurologian erikoislääkäri
LKT
Ylilääkäri Länsi-Pohjan keskussairaala
Kemi

Särkylääkepäänsärky ja päänsärkyvyyhti

Kroonisiin päänsärkyihin liittyy hyvin usein runsas särkylääkkeiden käyttö. Päivittäinen tai lähes päivittäinen särkylääkkeen käyttö voi johtaa särkylääkepäänsäryn syntymiseen. Särkylääkepäänsärky saattaa kehittyä miltei minkä särkylääkkeen käytön yhteydessä hyvänsä, useimmiten on kyseessä viattomaksi mielletty käsikauppamyynnissä oleva valmiste, jota pidetään turvallisena ja vaarattomana.

Krooniset päänsäryt

Kroonisesta päänsärystä puhutaan virallisten diagnoosikriteereiden mukaan silloin, kun päänsärkyä on vähintään 15 vuorokautena kuukaudessa, vähintään 4 tunnin ajan kerrallaan. Tavallisimmat kroonisen päänsäryn aiheuttajat ovat jännitys- ja lihasjännityspäänsärky erilaisine muotoineen. Myös migreenistä tunnetaan muoto, jossa oireilu on lähes päivittäistä. Sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyy krooninen muoto. Hermosäryt, neuralgiat, esiintyvät yleensä jaksoittaisina, mutta jaksot saattavat olla pitkiä ja toistua usein.

Särkylääkepäänsärky

Runsas ja usein toistuva särkylääkkeen käyttö saattaa päänsärkypotilaalla johtaa tilanteeseen, jossa lääke itsessään pitää kipukierrettä yllä. Ensimmäiset särkylääkepäänsärkyä käsittelevät kansainväliset julkaisut nostivat esiin asetosalisyylihapon ja parasetamolin, maailman ehkä käytetyimmät päänsärkylääkkeet. Sama ongelma saattaa yhtälailla syntyä myös ibuprofeenin tai ketoprofeenin runsaasta käytöstä. Mikä tahansa tulehduskipulääke voi aiheuttaa päivittäisessä tai lähes päivittäisessä käytössä särkylääkepäänsäryn. Saman tapainen ilmiö tunnetaan myös aiemmin migreenin lääkkeenä usein käytettyjen ergotamiinijohdosten kohdalla. Hoitona on lääkevierotus, joka saattaa vaatia jopa sairaalahoitoa.

Vyyhtipäänsärky

Vyyhtipäänsäryssä potilasta kiusaavat useat päänsäryt yhtä aikaa. Päänsäryt vyyhteytyvät kierteeksi, jonka osatekijöiden etsintä saattaa olla yhtä monimutkaista kuin päänsäryn hoitokin. Vyyhtipäänsärylle on tyypillistä, että kohtauksittaisena, jaksoittaisena alkanut päänsärky esiintyy yhä useammin, ja mukaan liittyy uusia päänsärkyjä, kunnes oireisto on päivittäinen, jatkuva kipujen kierre.

Päänsärkyvyyhti. Mitä kaikkea mukana?

Tunnettua on lihasjännityspäänsäryn kehittyminen migreenin rinnalle. Tällöin osa potilaan oireista on selkeää migreenikohtausoireistoa ja osa taas lihasjännityksen mukanaan tuomaa painon ja puristuksen tunnetta. Lisätään tähän väsymys, kiire ja ahdistus, siis lisää jännitystä, ja lisää päänsärkyoireita.

Lisätään tähän purentavirhe, vajaa tai huonosti hoidettu hampaisto, ja pikkuhiljaa kehittyvät leukanivelten kulumamuutokset. Lisätään tähän kaularangan kulumamuutoksia ja paikallisia hermojuuriärsytyksiä.

Lisätään tähän särkylääkkeiden käyttö sivu- ja kerrannaisvaikutuksineen; päänsärkyä sekä särkylääkkeiden sivuvaikutuksina, että vieroitusoireina, siis... särkylääkepäänsärky. Särkylääkkeiden lisäksi oman mausteensa oirekuvaan saattavat tuoda myös päänsäryn estolääkkeet vaikutuksineen ja sivuvaikutuksineen, samoin ne monet rentouttavat lääkkeet ja pahoinvointilääkkeet, joita päänsärkypotilaat runsaasti käyttävät.

Päänsärkypotilaalla saattaa olla lisäksi käytössä monia muita, esimerkiksi sydän- ja verenpainelääkkeitä, tai mielialalääkkeitä, joiden sivuvaikutuksena päänsärky on sangen tavallinen. Päänsärky ja depressio esiintyvät usein yhtä aikaa samalla potilaalla, ja on diagnostisesti tärkeää selvittää onko päänsärkypotilas myös masentunut; olipa masennus sitten seuraus päänsärkykierteestä vai osin tai ehkä kokonaankin kipukierteen syy.

Hälyttävää mielestäni on viimeisten vuosien aikana ollut se, että vastaanotolle hakeutuu yhä nuorempia päänsärkypotilaita valittaen jatkuvaa, päivittäistä päänsärkyä. Erityisesti lihasjännitys- ja jännityspäänsäryn osuus näyttäisi nuorilla, kouluikäisillä potilailla selvästi lisääntyvän, samoin masennukseen liittyvä ruumiillinen oireilu. Nuorin päivittäistä, tutkimukseen tulovaiheessa jo kuukausia jatkunutta päänsärkykierrettä valittanut potilas vastaanotollani on ollut kahdeksan vuoden ikäinen.

Hoito

Hoidossa oleellisinta on päänsärkyvyyhden purku osiinsa. Potilaan kanssa käydään läpi päänsärkykierteen osia yksi kerrallaan samalla miettien olemassa olevia hoitomahdollisuuksia. Erillistä lääkehoitoa tähän päänsärkymuotoon ei ole olemassa. Usein on enemmän apua käytössä olevan lääkityksen hyötyjen ja haittojen läpikäymisestä ja mikäli mahdollista, lääkityksen vähentämisestä, jopa lopettamisesta. Lääkevieroitus saattaa vaatia yhteydenottoja muihin potilasta hoitaviin lääkäreihin; vieroitus voi vaatia jopa sairaalajaksoa. Joskus ”konetutkimuksilla” on hoidollinen merkitys, koska oireiston vyyhteytymisen takana saattaa olla huoli päänsäryn taustasyystä. Rentoutuminen on hoitokeinona hyvä, mutta tahdonalaisen rentoutumisen oppiminen keskellä särkykierrettä vaatii tuekseen joko hyvän rentoutusryhmän tai kokeneen terapeutin.

Hyvä lääkäri- ja potilassuhde on välttämätön hoidon onnistumiselle. Vyyhtipäänsärkypotilas tarvitsee aikaa, ymmärtämystä ja hoitavalta lääkäriltään vankan päänsärkytuntemuksen. Suunnitelluilla ”mittatilaushoidoillakaan” potilasta ei yleensä saada oireettomaksi, mutta tilanne saadaan palautumaan siedettäväksi.

Julkaistu Migreeniyhdistyksen Jäsenlehdessä 1/2000.

Sivun alkuun • Etusivulle