Ravitsemusterapeutti Leena Alppinen

Aiheuttaako ruoka päänsärkyä?

Migreeniä laukaisevia tekijöitä on monia. Emotionaaliset, fyysiset ja hormonaaliset tekijät voivat aiheuttaa kohtauksen. Mutta on myös monia ruokia ja lisäaineita, joita migreenipotilaan kannattaa epäillä.

Stressi ja uupumus ovat emotionaalisia tekijöitä, mutta myös fyysiset seikat, kuten aterian myöhästymisestä johtuva paasto ja vaihteleva unen määrä voivat aiheuttaa päänsärkyä. Viimeksi mainituissa tekijöissä varsinaisena syynä on hypoglykemia eli veren sokeri laskee liian alhaiseksi. Kysymyksessä on ns. reaktiivinen hypoglykemia, jossa elimistön suhteellisesti liian suuri insuliinin määrä aiheuttaa oireita.

Emotionaalisten ja fyysisten tekijöiden ohella myös ympäristötekijät kuten valo, melu, haju ja sosiaaliset ärsykkeet voivat olla kohtauksen syynä. Nämä tekijät laukaisevat erityisesti migreenityyppistä päänsärkyä. Muista päänsärkytyypeistä kärsivillä henkilöillä ne eivät tavallisesti aiheuta sairautta.

Puolet naisista saa päänsäryn ennen kuukautisia. Tällöin on kysymys hormonaalisten tekijöiden muutoksesta. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella paheneva migreeni johtuu myös hormonaalisten tekijöiden muutoksesta. Kun raskaus etenee pidemmälle, tilanne helpottuu.

Tätä taustaa vasten katsottuna on ihme, mikäli mikään ruoka ei aiheuttaisi kenellekään päänsärkyä. Puolet migreenipotilaista onkin ilmoittanut jonkin tai joidenkin ruoka-aineiden aiheuttavan päänsärkyä.

Biogeeniset amiinit

Biogeenisiä amiineja sisältävät ruoat tai ruoka-aineet ovat tavallisimmin syynä päänsärkyyn. Näitä ovat histamiini, fenyylietyyliamiini, tyramiini, tryptamiini ja serotoniini. Kovat juustot, erityisesti emmental, kestomakkarat, säilykeliha, erilaiset kalasäilykkeet, olut, viini, hapankaali, soijakastike, suklaa, sitrushedelmät, tomaatti, banaani ja ananas voivat sisältää näitä aineita. Useille näistä ruoista on ominaista, että valmistuksessa käytetään apuna mikrobeja, esim. maitohappobakteereja.

Listaan näyttää sisältyvän myös useita yleisesti allergisoivia aineita. Allergian ja migreenin välistä yhteyttä onkin tutkittu runsaasti. Niissä on ollut johtopäätelmänä, että migreeni on harvoin ruoka-allergian aiheuttama. Yksittäisissä tapauksissa tämä silti lienee mahdollista, sillä migreenipotilaat mainitsevat myös pähkinöiden, papujen, kananmunan ja viljatuotteiden olevan taudin puhkeamisen syynä.

Histamiini

Histamiinia on tutkittu paljon viime vuosina. On todettu, että joillakin henkilöillä lasillinen punaviiniä aiheuttaa aivastelua, punotusta, ripulia, kutinaa ja päänsärkyä. Ilmiö perustuu todennäköisesti diamiinioksidaasientsyymin puuttumiseen. Tällöin histamiini ei hajoa elimistössä vaan aiheuttaa mainittuja oireita. Histamiinitonta dieettiä onkin kokeiltu. Ruokavaliosta jätettiin pois kalavalmisteet, juustot, kestomakkarat, hapankaali, olut ja viini. Yli puolet tutkituista sai apua tästä ruokavaliosta.

Biogeenisten amiinien ohella päänsärkyä herkästi saavilla yksilöillä myös fenoliset flavonoidit, alkoholi, kofeiini sekä jotkin lisäaineet aiheuttavat verisuoniston seinämän jännitystilan vaihtelua, mistä seuraa päänsärkykohtaus. Kahvin äkillinen poistaminen ruokavaliosta aiheuttaa päänsäryn tavallisesti terveellekin ihmiselle.

Lisäaineet

Suomessa käytetään noin 200 lisäainetta. Euroopan yhteisö on arvioinut nämä turvallisiksi elintarvikekäyttöön. Tästä on merkkinä E-koodi. Tutkimustulosten mukaan herkille yksilöille päänsärkyä tai migreeniä voivat aiheuttaa aspartaami (E 951), glutamiinihappo (E 620) ja sen suolat (621-625), kaliumnitriitti (E 249), natriumnitriitti (E 250), natriumnitraatti (E 251), kaliumnitraatti (E 252) ja tartratsiini (E 102).

Jos joku epäilee vahvasti saavansa migreenikohtauksen käytettyään aspartaamia sisältävää ruokaa, hänen kannattaa välttää sen käyttöä. Erityisesti depressiopotilaat saavat siitä haitallisia oireita, joten heidän on parasta jättää sitä sisältävät ruoat pois. Maassamme aspartaamia käytetään tavallisimmin virvoitusjuomissa, mehuissa, purukumissa, makeisissa, jäätelössä ja joissakin hapanmaitovalmisteissa.

Kiinalaisessa ravintolassa aterioinnin jälkeen voi ilmetä pienen ajan kuluttua niskan ja käsivarsien puutumista, hikoilua, puristavaa tunnetta rinnassa, pahoinvointia, janoa, kutinaa ja päänsärkyä tai migreenikohtaus. Uudessa tutkimuksessa on todettu, että yli 2,5 gramman glutamaattiannos aiheuttaa kyseiset oireet glutamaattiherkille migreeniin taipuvaisille henkilöille.

Luontaisesti glutamaattia esiintyy juustoissa, tomaatissa, naudan-, sian-, broilerin ja kalan lihassa. Eniten lisättyä glutamaattia on makkaroissa, keitto- ja kastikeaineksissa (kuivatuotteet), tietyissä eineksissä ja pakasteissa sekä mausteseoksissa ja liemikuutioissa. Myös VLDC-laihdutusvalmisteiden keitonmakuiset suolaiset tuotteet sisältävät paljon glutamaattia.

Suomalaiset saavat glutamaattia noin 0,4 g/vrk. Tällä hetkellä luku on todennäköisesti suurempi, sillä vuoden 1995 alusta glutamaatin suurin sallittu pitoisuus elintarvikkeissa on 10 g/kg, kun se laskelmien tekoaikana oli 2-4 g/kg. Terveelle ihmiselle tämä muutos ei aiheuta oireita, mutta migreenille alttiin henkilön kannattaa välttää paljon glutamaattia sisältäviä elintarvikkeita ja kiinalaisia ravintoloita.

Natrium- ja kaliumnitraatti voivat aiheuttaa herkälle ihmiselle päänsärkyä ja nitriittiyhdisteet migreeniä. Nitraattiyhdisteitä käytetään lisäämään lihavalmisteiden säilyvyyttä ja estämään Clostridium botulinum -bakteerin kasvua, joka aiheuttaa vaarallista ruokamyrkytystä. Näitä yhdisteitä saa maassamme käyttää juustoissa 50 mg/kg, lihavalmisteissa 300 mg/kg, kalavalmisteissa 1000 mg/kg. Lisäksi niitä saa käyttää kalakylmäsäilykkeissä ja savukalassa. Nitriittiyhdisteitä käytetään lihavalmisteissa ja -säilykkeissä sekä makkarassa. Nitraatin ja nitriitin kohdalla tutkimustuloksia on kaikkein vähiten, vain joitakin mainintoja kirjallisuudessa. Samoin on tilanne tartratsiinin kohdalla, joka nyt jälleen sallitaan suomalaisissa elintarvikkeissa vuosien käyttökiellon jälkeen. Muutos johtuu liittymisestä EU:iin. Suomen elintarviketeollisuus on kuitenkin tehnyt päätöksen, että se ei lisää tartratsiinia (väriaine) elintarvikkeisiin.

Syö mitä pystyt

Emmental-juusto sisältää histamiinia, tyramiinia ja fenyylietyyliamiinia paljon. Niinpä se voi aiheuttaa herkälle henkilölle päänsärkyä tai migreeniä. Mikäli näin käy, emmental-juusto kannattaa vaihtaa pehmeisiin juustoihin. Niitä ovat esimerkiksi Camembert- ja tuorejuustot, mutta Edam- ja Fontal-juustokin ovat turvallisia. Tuore kala ja liha sisältävät biogeenisiä amiineja hyvin vähän, samoin kuin keittokinkku ja keittomakkaratkin. Näitä käytettäessä kala- ja lihasäilykkeet sekä kestomakkarat voi jättää pois. Punaviinin ja oluen joku voi joutua jättämään pois, mutta hän voi silti ehkä käyttää valkoviiniä, kuohuviiniä tai vermuttia. Yleisohjeena onkin, että jos haluaa poistaa ruokavaliostaan jonkin ruoka-aineen, se kannattaa korvata ruokaympyrästä saman ryhmän tuotteilla, esim. vehnä muilla viljoilla, tomaatti vihanneksilla, sitrushedelmät marjoilla tai muilla hedelmillä. Mikäli epäilty aine on lisäaine, sitä voi helpoiten välttää, kun lukee elintarvikkeiden myyntipäällysmerkinnät. Niissä on merkinnät käytetyistä lisäaineista.

Migreenikohtausten aikana puolet potilaista ei voi syödä mitään. Mikäli syöminen onnistuu, on hyvä syödä pieniä, kevyitä hiilihydraattipitoisia aterioita kuten keksejä, leipää yms. ja juoda mietoja juomia. Tämä helpottaa päänsärkyä, lyhentää kohtausta ja lisää hyvinvoinnin tunnetta.

Monet hormonaaliset, emotionaaliset, fyysiset ja ruokaan liittyvät tekijät sekä ympäristötekijät voivat aiheuttaa migreeniä ja päänsärkyä. Tämän jutun lukeminen sentään ei toivottavasti aiheuta lukijalle akuuttia päänsärkykohtausta, vaan mieluummin auttaa välttämään sitä...

Julkaistu Migreeniyhdistyksen Jäsenlehdessä 2/1997

Sivun alkuun • Etusivulle