Erikoissairaanhoitaja Liisa Aaltoila

Migreeniä laukaisevat tekijät ja niiden välttäminen

Joka kymmenes suomalainen sairastaa migreeniä. Onneksi suurin osa heistä selviää vaivansa kanssa melko hyvin, mutta joillakin migreeni selvästi huonontaa elämänlaatua ja kaventaa sosiaalisia ympyröitä. Migreeni voi aiheuttaa kovaa fyysistä kipua ja pelkoa siitä, milloin seuraava kohtaus tulee. Se voi myös masentaa ja aiheuttaa mielipahaa mm. siksi, että migreenistä aiheutuvia poissaoloja ei aina työyhteisössä ymmärretä.

Migreeni on perinnöllinen sairaus, mutta ympäristötekijät ja omat elämäntavat voivat vaikuttaa huomattavasti kohtausten määrään. Migreeniä laukaisevia tekijöitä on potilaiden omien kokemusten perusteella paljon. Tieteellistä tutkimusta ei useinkaan taustaksi löydy, tai se ei ole pystynyt osoittamaan esim. jonkun ruoka-aineen migreeniä aiheuttavaa ominaisuutta. Tiedetään myös, että laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä: jotkut migreeniä sairastavat osaavat nimetä lukuisia ärsykkeitä, kun taas toiset eivät tiedä ainuttakaan. ”Migreenikynnys” samallakin henkilöllä vaihtelee ajankohdasta toiseen. Niinpä tietty laukaiseva tekijä ei aina saakaan kohtausta aikaiseksi.

Niille vaikeasta migreenistä kärsiville henkilöille, joita tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät auta, saattaa täsmälääkkeiden korkea hinta koitua tehokkaan hoidon esteeksi. Tämä, ja tietysti kohtausten aiheuttama kipu ja haitta, ovat hyviä perusteita ennaltaehkäisevälle hoidolle, johon osana kuuluu migreeniä laukaisevien tekijöiden välttäminen.

Psyykkinen ja fyysinen stressi

Laajasti tunnettuja migreenille altistavia tekijöitä ovat stressi tai sen laukeaminen. Toiset saavat migreenin juuri kiireimpään aikaan silloin kun se ei missään tapauksessa ”saisi” iskeä. Toiset taas heräävät säännöllisesti kiireisen viikon jälkeisenä lauantaiaamuna tai loman ensimmäisenä päivänä piinaavaan jyskytykseen. Stressin välttäminen on usein vaikeaa, sillä hyvin harva pystyy enää määräämään työnsä tahdin omista lähtökohdistaan. Aina, kun tilanne sallii, on syytä osata sanoa ”ei” ja pitää huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta.

Lihasten jännittyminen esim. yksipuolisen työn seurauksena voi johtaa migreenikohtausten tihenemiseen. Siksi lihasten kunnon ylläpito ja jännityksen laukaiseminen sopivalla liikunnalla (esim. sauvakävely, selkäuinti) ovat avuksi. Liiallinen fyysinen rasitus voi kuitenkin laukaista migreenin, joten liikunnan sopiva rasitustaso ja liikuntamuotokin on kokeiltava yksilöllisesti. Talvella pakkasen ja viiman aiheuttama epämukavuus ja lihasten jännittyminen on pahasta. Pään sekä niska- ja hartiaseudun suojaaminen lämpimin asustein on ennaltaehkäisevä toimenpide, joka on onneksi helppo toteuttaa.

”Säännöllinen elämä”

Vuorokausirytmin vaihtelu altistaa migreenille. Sekä liiallinen valvominen että houkuttelevalta tuntuva pitkään nukkuminen vapaapäivän aamuna saattaavatkin kääntyä harmilliseksi jomotukseksi. Niinpä hyvä neuvo on säilyttää normaali, arkinen vuorokausirytmi viikonloppuisinkin. Pitemmillä lomilla, jos tarvetta on, voi liu’uttaa aikatauluansa vähitellen haluttuun suuntaan ja palata arkirytmiin taas hiljalleen loman loppuvaiheessa. Epäsäännöllinen työaika, esim. kolmivuorotyö, saattaa pahasta migreenistä kärsivälle aiheuttaa lisäharmia.

Ruokailu- ja välipala-aikojen säännöllisyys on tärkeää, koska verensokerin lasku saattaa aiheuttaa kohtauksen. Aterian jäätyä väliin monet ovat varmasti nälissään ”syyllistyneet” hotkimaan suklaata, makeisia tms., jotka nostavat nopeasti verensokeria. Nopean nousun jälkeen seuraa kuitenkin nopea lasku. Esim. ruisleipä, muut viljatuotteet, kasvikset, hedelmät ja marjat estävät migreenikohtauksen tehokkaammin pitäessään verensokerin tasaisempana, ilman ”sahaavia” nousuja ja laskuja.

Ravinto- ja lisäaineet

Kokemusperäinen lista migreeniä laukaisevista ravintoaineista on pitkä. Esimerkkeinä mainitaan kovat juustot, (kesto)makkarat, säilyke- ja einesruoat, savustetut ja voimakkaasti maustetut ruoat, hapankaali, soijakastike, keitto- ja kastikeaineet, liha- ja kalavalmisteet, kananmunat, tomaatti, pavut, pähkinät, jäätelö, lakritsa, salmiakki, suklaa, kolajuomat, puna- ja valkoviini, alkoholijuomat yleensä jne. Useimmissa tapauksissa migreeniä aiheuttava tekijä lienee jokin tuotteen sisältämä lisäaine, joista natriumglutamaatti (E621) on ehkä tavallisimmin ”migreenilisäaineeksi” nimetty. Sitä käytetään ns. arominvahventeena mm. joissakin makkaroissa, eineksissä sekä keitto- pata- ja (salaatti)kastikeaineksissa. Natriumglutamaattia syytetään myös ”kiinalainen ravintola -syndroomasta”, jossa jotkut migreenille alttiit saavat kovan päänsäryn tunnin sisällä kiinalaisen ruoan nauttimisesta. Säilyvyyttä parantavista aineista natrium- ja kaliumnitriittien (E250 ja E249) sekä natrium- ja kaliumnitraattien (E251 ja E252) mainitaan aiheuttavan migreeniä joillekin potilaille. Näitä aineita saattaa löytyä kestomakkaroista, liha- ja kalavalmisteista, joistakin juustoista ym. Makeutusaineena käytettävää aspartaamia (E951) (esim. eräissä kevytjuomissa, hapanmaitotuotteissa, jäätelöissä) on myös epäilty migreenin laukaisijaksi.

Mikäli migreenitilanne ei pysy hallinnassa, kannattaa pohtia, olisiko omassa ruokavaliossa jokin sellainen ravintoaine, jota välttämällä tilanne paranisi. Niin sanottua välttämisdieettiä suositellaankin joskus myös migreenipotilaille. Tällöin jätetään pois aluksi yksi epäillyistä aineista ja kokeillaan, olisiko sillä edullista vaikutusta. Esimerkiksi natriumglutamaatin pois jättäminen tarkoittaa kaikkia niitä ruoka-aineita, jotka tätä lisäainetta sisältävät, joten toteutus vaatii tarkkuutta ja aikaa ruokaostoksilla. Jos ”testattavien” aineiden lista on pitkä, vaatii kaikkien läpikäyminen melkoisesti kärsivällisyyttä ja aikaa. Aina ei tarvita täydellistä välttämistä. Joidenkin migreenistä kärsivien henkilöiden kokemusten mukaan toisinaan on kyse määristä: migreenille altistavan ravinto- tai lisäaineen vähentäminenkin voi olla riittävä toimenpide. Herkkyys migreenille altistaville tekijöille saattaa vaihdella elinkaaren eri vaiheissa ja vältetyn aineen palauttamista ruokavalioon voi ajoittain kokeilla.

Jotkut tuntevat voivansa paremmin, kun valmistavat kaiken ruoan itse tuoreista raaka-aineista. Silloinkin, jos käyttää valmiita mausteseoksia, kannattaa tarkistaa purkin kyljestä se pienin teksti: joskus sieltä voi löytyä vaikkapa natriumglutamaatti. Migreeniä sairastaville ei jyrkkiä dieettejä yleensä suositella, koska näyttö niiden tehosta on varsin vähäistä. Jokainen olkoon tässä oman onnensa seppä: tärkeintä on tietää, mikä omalla kohdalla tuntuu toimivan. Tarkkojen yleispätevien ravinto-ohjeiden antaminen on mahdotonta, koska olemme kaikki yksilöitä. Ravinnon tarkkailussa ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä se voi aiheuttaa stressiä, joka taas laukaisee migreenin!

Nautintoaineet

Monen ruoka- tai nautintoaineen migreeniä mahdollisesti lisäävää tekijää ei varmuudella tiedetä. Punaviini, joka lienee laajimmin tunnettu migreenin laukaisija, kuuluu tähän joukkoon, joskin mm. fenoliyhdisteitä on ehdotettu ”syyllisiksi” tähän monen tuntemaan ongelmaan. Myös valkoviini, samppanja, tai muu alkoholijuoma on yksilötasolla nimetty migreenin syyksi. Erikoista on, että Iso-Britanniassa punaviini, mutta Italiassa ja Ranskassa valkoviini nimetään herkemmin migreeniä aiheuttavaksi! Kaikkia viinejä ei myöskään pidä ”niputtaa” samaan kasaan: saattaa olla, että joku puna- tai valkoviini aiheuttaa migreenin ja toinen taas ei. Viinin ystävän kannattaakin seurata, minkä viinin jälkeen kohtaus yllättää ja minkä ei. Usein on mahdollista löytää viini, joka kohtuullisesti nautittuna sopii migreeniä sairastavallekin. Jos kuulut niihin, jotka eivät voi nauttia yhtään minkäänlaista alkoholijuomaa, voit lohduttautua sillä, että alkoholittomiakin drinkkejä on olemassa.

Onko iltapäiväkahvin väliin jättäminen kostautunut migreeninä? Säännöllisestä, melko runsaasta kofeiinin käytöstä kehittyy riippuvuus, ja särky on vieroitusoire, jonka uusi kofeiiniannos parantaa. Kohtuullinen kahvin tai muun kofeiinipitoisen aineen nauttiminen säästää tältä harmilta. Hyvin runsasta kahvin juontia ei kannata lopettaa kerralla, vaan vähentää hiljalleen pitemmän ajan kuluessa, totuttaen elimistöä uuteen tilanteeseen.

Suklaa mainitaan hyvin usein migreenin aiheuttajaksi, vaikka sen mainetta on viime aikoina yritetty puhdistaa. Totta on, että monet ahmivat voimakkaaseen makeanhimoonsa suklaata ennen migreenikohtausta. Uskotaan kuitenkin, että jo tämä makeanhimo on migreeniä ennakoiva oire, ts. kohtaus on jo kehittymässä, ja kehittyisi särkyvaiheeseen, söipä suklaata tai ei. Suklaan maine on siis ilmeisesti monta kertaa turhaan mustattu tässä yhteydessä.

Neste- ja suolatasapainon häiriöt

Kesähelteet ja sauna eivät ole monelle migreenipotilaalle mieluisia. Tilanteissa, joissa nesteen (ja sen mukana suolojen) poistuminen elimistöstä on hikoilun myötä runsasta, on oleellista muistaa runsas juominen (esim. kivennäisvesi) ja välipalat. Pään suojaaminen kuumalta paahteelta on tärkeää. Jos saunominen on mielipuuhiasi, mutta saat siitä helposti migreenin, voit testata kokeiltua vinkkiä: varustaudu saunaan kietomalla kylmällä vedellä kostutettu pyyhe pääsi ympärille ja pidä jalkasi viileässä vedessä!

Aistien välittämä migreenin laukeaminen

On hyvin tunnettua, että aistien herkistyminen kuuluu oireena migreenikohtaukseen. Aistien kautta tulevat ärsykkeet voivat toimia myös migreenin laukaisijoina.

Näkö

Kirkkaat ja etenkin vilkkuvat tai ”lepattavat” valot ovat monen migreeniä sairastavan painajainen. Helakka auringonpaiste ja sen välkehtiminen veden pinnalla, kimaltelevat hanget, kynttilän tai takkatulen loimotus muuten pimeässä ympäristössä – kadehdittavan nautinnollista? Näistäkin tilanteista voi useimmiten nauttia, kun varustautuu hyvillä, myös sivusta tulevan häikäisyn estävillä aurinkolaseilla. Tunnelmallista kynttilä- tai takkailtaa helpottaa, jos huoneessa on edes jonkin verran muuta valaistusta pehmentämässä tulen ja pimeyden vastakohtaisuutta. Aurinkolasit voivat olla avuksi sisälläkin, mm. ostoskeskusten kirkkaissa valoissa, elokuvissa tai konserteissa. Television, tai tietokoneen monitorin valoisuutta voi säätää oman maun mukaiseksi ja käyttävätpä jotkut aurinkolaseja myös päätetyöskentelyssä. Työkaverit kyllä tottuvat siihen pian, kun vain itse suhtautuu siihen luonnollisesti!

Kuulo

Kova meteli on vahingollista kenen hyvänsä kuuloaistille, mutta migreenille alttiit saattavat saada vielä migreeninkin. Korvatulpat ovat hyvä apu. Meluisissa konserteissa niitä käyttävät jo monet muutkin. Hyvin ne toimivat kotonakin silloin, kun vaikkapa nuorison kanssa ei pääse yhteisymmärrykseen musiikin sopivasta volyymista. Tämä estää migreeniä ainakin kahdella tavalla: vaimentamalla liian kovat äänet ja säästämällä ylimääräiseltä väittelyltä ja stressiltä…

Haju

Odotettuun juhlaan tai teatterireissuun saattaa tulla ei-toivottu mutka, jos vierustoveri on päättänyt varustautua tilaisuuteen käyttämällä mielestään ihastuttavaa parfyymia/partavettä, hiuslakkaa ja deodoranttia – ja kaikkia hiukan liikaa. Joskus ei auta muu, kuin poistua vähin äänin paikalta.

Hajuista tupakan savu on monelle vastenmielinen. Passiivista tupakointia on vaikea välttää täydellisesti, mutta parannusta tähän ovat tuoneet tupakoinnin kieltäminen julkisissa kulkuneuvoissa ja työpaikoilla, sekä ravintoloissa vaaditut savuttomat alueet.

Ruoanvalmistuksessa syntyvät voimakkaat hajut voivat rajoittaa migreenistä kärsivän kokkausharrastusta, eikä voimakastuoksuisen ruoan syöntikään aina onnistu. Nämä ovat jälleen hyvin yksilöllisiä ongelmia, joihin jokainen oppii omat selviytymiskeinonsa.

Monen ihmisen aamurutiiniin kuuluu lisäksi sanomalehden silmäily, mutta osa saa migreenin painomusteen hajusta! Silloin lehden voi lukea vasta illalla, kun haju on suurin piirtein haihtunut. Internetin omaavat voivat lukea ”hajutonta lehteä” jo aamulla. Ja onhan sentään aina radio ja televisio.

Migreeniä poteva ei aina voi osallistua muutto- tai remonttitalkoisiin: pesuaineiden, maalien ja liuottimien hajut voivat olla hänelle ylivoimaisia.

Kukkien saaminen ilahduttaa varmasti lähes kaikkia, mutta kotiin, jossa joku kärsii migreenistä, ei pidä viedä voimakkaasti tuoksuvaa kimppua.

Vinkkejä matkustamiseen

Pitkät matkat pelottavat jo etukäteen joitakin migreeniä sairastavia. Lentomatkojen aikana tapahtuva ilmanpaineen vaihtelu lähes takaa joillekin migreenikohtauksen matkan päätteeksi. Tämä on ongelma, jolle on vaikea itse tehdä mitään, mutta lääkärin kanssa voi pohtia ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuuksia jo ennen matkaa.

Monet ”tuntevat nahoissaan” (= päässään) ukkosrintaman tai muun säänvaihdoksen seurauksena syntyvät ilmanpaineen muutokset. Näitä on käytännössä mahdoton täysin välttää, mutta mahtaisiko joku migreeni jäädä väliin, jos lomakohteeksi valitsisi paikan, jossa ilmasto yleensä on mahdollisimman tasainen?

Mahdollisuus valita tasainen junakyyti bussimatkan sijaan on monille mieleen, mutta kiskot eivät aina kulje haluttuun paikkaan. Bussimatkalla kannattaa valita etupenkki ja istua kasvot menosuuntaan. Päivällä puiden välistä vilahteleva aurinko, pimeällä taas vastaan tulevien autojen valot tai niiden heijastuminen märältä tai jäiseltä tien pinnalta voivat tuntua pahalta. Aurinkolasit on syytä pitää silmillä öisenkin matkan aikana.

Eikä sovi unohtaa ottaa mukaan migreeni- ja muita lääkkeitä sekä juomapulloa: migreenillä on taipumus alkaa vain minuutteja sen jälkeen, kun huomaa lääkkeiden unohtuneen!

Samat vinkit pätevät myös silloin, kun matkustaa henkilöautossa tai ajaa itse, jolloin erityisesti kannattaa pitää ruoka- ja venyttelytaukoja säännöllisesti. Henkilöauto on kesäauringon paahteessa joskus kuuma kuin sauna. Ikkunoiden avaaminen taas aiheuttaa vetoa, joka sekin voi olla riskitekijä. Ilmastointilaite, joka pitää auton sisälämpötilan vakiona, on oivallinen apu matkalle.

Elämää, ei sen enempää…

Migreeni siirtyy ihmiselle usein jo perintönä, ja periaatteessa migreeniä sairastaa koko ikänsä. Vaikka tautia ei voi poistaa, sitä voi yrittää hallita. Migreenin aktiivisuus usein vaihtelee eri elämänvaiheissa ja parhaimmillaan saattaa käydä niin, että voi lähes unohtaa siitä kärsineensä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Pahasta migreenistä kärsivät ovat valmiita suuriinkin ponnistuksiin päästäkseen selville tautinsa taustatekijöistä ja saadakseen ne hallintaan. He tulevat harvoin toimeen vaikean migreeninsä kanssa pelkästään kotikonstein, mutta lääkehoidon lisänä pieneltäkin tuntuva käytännön niksi voi merkitä parannusta elämän laatuun. Liiallinen oman tilan tarkkailu ei kuitenkaan ole hyväksi sen enempää migreenissä kuin muissakaan sairauksissa. Sopiva peräänantamattomuus ja sisukkuus ovat tarpeen, jotta voisi elää mahdollisimman tavallisesti – migreenistä huolimatta.

Julkaistu Päänsärky-lehdessä 1/2002.

Sivun alkuun • Etusivulle