 |
Julkaistu 14.3.10
Haastattelu: Maarit Huovinen ”Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiiniratkaisuihin.” Tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller työskentelee Työterveyslaitoksessa Aivot ja työ tutkimuskeskuksen johtajana. Hänellä on runsaasti kiinnostavaa tietoa arvokkaimman pääomamme, aivojen, ihmeellisyydestä. Kiti Müller on sujuvasanainen kirjoittaja ja kysytty luennoitsija. Kun häneltä tiedustellaan, kestävätkö aivot nykymenoa, hän vastaa, että kyllä ne pärjäävät, kun yhteiseksi tavoitteeksi otetaan niiden suojeleminen liian kiivaalta tekemisen vauhdilta. Tutkimusprofessori Kiti Müller kehottaa antamaan aivoille aikaa ja mieluisaa tekemistä. Vain silloin jaksaa informaatioyhteiskunnan kiihtyvässä vauhdissa. - Useimmilla meistä tavoitteena on hyvä elämä, jolla on merkitystä. Siihen kuuluvat perhe, työ, ystävät ja harrastukset. Parhaiten tavoitteen voi saavuttaa, kun aivot ovat levänneet, silloin ratkaisut mahdollisiin ongelmiin löytyvät helpommin kuin väsyneenä, eikä korttitalo kaadu. - Luennoillani olen sanonut, että aivojen toimintavarmuus on parhaimmillaan ”kävelyvauhdissa”. Jos vauhtia on liikaa, tekee helposti virheitä. Aivoviikon teema ”Anna aikaa aivoille” on osuva, sillä nykyajan kiireisessä yhteiskunnassa vaatimukset kasvat jatkuvasti samalla kun työn tekemisen muodot muuttuvat. Kiti Müller kuvaa aivoihin kohdistuvia työelämän haasteita eri näkökulmista: - Tietotekniikka on valloittanut lähes kaikki toimialat ja se muuttaa työtapoja ja töiden sisältöjä. Työt koostuvat monista osatehtävistä, joita on kyettävä hoitamaan tehtävästä toiseen siirtyen. - Lisäksi työtä voi tehdä paikasta ja ajasta riippumattomasti jopa kämmenen kokoisella laitteella. Myös tilankäyttöä on tehostettu, oma huone ja rauha on ylellisyyttä, joidenkin työpisteenä saattaa olla pelkkä tietokoneen näyttöruutu. - Aivot joutuvat koville myös silloin, kun työtä tehdään tiimeissä, joiden jäsenet vaihtuvat kesken projektin. Tietoja ja taitoja on jatkuvasti päivitettävä "lennossa" ja jo opittuja tietoja ja taitoja on kyettävä soveltamaan luovasti uusiin tilanteisiin. Aikapaine ei saa jumiuttaa ajattelua, stressinsietokykyä on oltava. Aivotyön on sujuttava kaikkina vuorokauden aikoina, Kiti Müller sanoo. Pysähdy ajattelemaan Ajattelu ja oppiminen ovat nykyisin kaikessa läsnä. Ilman ajattelemaan pysähtymistä ei ole älyllistä luovuutta. Kiti Müllerin mielestä ajatuksia täytyy ”muhituttaa” eli antaa niille oma rauha kehittyä. - Ihmisaivojen tiedonkäsittelyn varassa on todella paljon. Aivoissa ratkaistaan, onko informaatio faktaa vai fiktiota, syntyykö siitä uutta tietoa, kasvaako tietämys ja viisaus. Ajattelemalla päätämme, mikä on tärkeää. - Vain silloin, kun on ajattelun rauha, syntyy ideoita. Ja näistä ideoista voi saada otteen ainoastaan, kun antaa niille aikaa. Seurauksena on heureka-elämys – se syntyy, kun huomaa tarttuvansa oivallukseen. Kiireessä, ideat katoavat ja ote niihin häviää. Kun väsyttää Miten väsyneet aivot pärjäävät, Kiti Müller? - Väsymys- ja uupumustiloissa meistä tulee kyynisiä ja ahdistuneita. Emme pysty keskittymään tekemisiimme ja työt alkavat kasaantua. Samalla häviää luovuus: ongelmanratkaisu ei enää suju. - Väsyneenä ihminen toimii konemaisesti, aina samalla tavalla. Keskimääräistä suuremmassa syrjäytymisen riskissä näyttävät olevan työlleen omistautuneet, tunnolliset, sinänsä hyvään suorituskykyyn yltävät henkilöt, joilla on vaikeuksia työtehtäviensä rajaamisessa. Avuksi Kiti Müller suosittelee työpaikoilla töiden jakamista ja ei-sanan opettelemista. Sama pätee muihinkin toimiin, myös vapaa-aikaan. Jos kerää liikaa tehtäviä tai vaikkapa harrastuksia, tuntuu, ettei mikään onnistu kunnolla. Suorituspaineet myös syövät tekemiseniloa. - Tällainen tilanne ei korjaannu pelkällä sairauslomalla tai masennuslääkkeillä, tärkeämpiä ovat ne toimenpiteet, jotka edistävät muilla tavoin elämänhallintaa ja johtavat tehtävien oikeaan mitoitukseen työssä ja kotona. - Sellaisia ovat tehtävien uudelleen määrittely ja ohjaus, työt ja toimet on mitoitettava niin, että ne vastaavat henkilön osaamista ja toimintakykyä. Riski aivojen ylikuormituksesta kasvaa myös silloin, kun ei huolehdita työn tauotuksesta eikä kehitetä ihmisen fysiologialle sopivia työaikoja. Lisäksi täytyy huolehtia informaatioteknologiasta. - Kun työ ja työvälineet on suunniteltu ja mitoitettu ihmisaivoille sopiviksi, töissä jaksavat ja viihtyvät sekä nuoret että vanhat. - Ongelmien taustalla voivat myös olla muuttuneet työtehtävät ja unohtunut ammattitaidon päivitys. Uusien taitojen oppimisen pitäisikin olla kiinteä osa työtä. Lisäksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset on käsiteltävä, Kiti Müller sanoo. Hoida aivoterveyttä Eläminen jatkuvasti osaamisen äärirajoilla ja aivojen ylikuormittaminen syövät terveyttä, joten puhuttaessa aivoterveydestä on syytä muistaa ainakin muutama perusasia. Kiti Müller luettelee: - Uni on tärkeää, unen aikana tapahtuu paljon: aivojen energiavarastot täyttyvät, uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita. Vaikka keho ”nukkuu”, aivot ”liplattavat” koko ajan. - Verisuonista kannattaa huolehtia. Ellei niin tee aivoverenkiertosairaus saattaa yllättää, jolloin seurauksena on äkillinen aivojen toiminnan häiriö. - On myös hyvä tietää, että aikuistyypin (tyypin 2) diabetes on ennen muuta valtimotauti, joka lisää aivohalvauksen vaaraa noin kolminkertaisesti. Tutkimuksen mukaan joka viides alle 35-vuotias kokee muistivaikeuksien haittaavan työn tekoa. Tässä iässä työmuistin toimintavarmuuden pitäisi olla parhaimmillaan. Oireilun taustalla saattaa olla informaation liian suuresta määrästä johtuva kognitiivinen kuormittuminen. - Monesti muististaan huolissaan olevalla on liikaa ”nippelitietoa”. Infoähky tulee helposti, oleellista on valinta! Kiti Müller huomauttaa ja lisää ettei mieli ja psyyke voi hyvin, jos aivokoneisto ei ole kunnossa. Varo vauhtisokeutta Tutkimusprofessori Kiti Müller puhuu ”aivojen ponnistelusta ja kutituksesta”. Aivot tarvitsevat jatkuvasti pieniä ärsykkeitä, mutta aivokonetta ei saa kuitenkaan käyttää ylikierroksilla. Jos vauhtia on liikaa, tulee helposti virheitä. - Jos esimerkiksi työtunteja kertyy 50 viikossa, työteho laskee radikaalisti. Joillekin sopii kuuden tunnin työpäivät, mutta täysin tehokas ei kukaan voi olla normaalit kahdeksan tuntia päivässä. Anna aivoillesi aikaa ja mieluisia virikkeitä! Tutustu Kiti Müllerin kirjoittamaan kirjaan Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 4. uudistettu painos, 2008) ja lue hänen kirjoittama puheenvuoro Aivot työvireessä kirjasta Pidä aivosi kunnossa (Erkinjuntti yms. WSOY, 3. painos, 2010).
Mitä seuraavat sanat tuovat mieleen, Kiti Müller?
|
Kiti Müller, Aivoviikko, haastattelu MH tammikuu 2010
|
Päivitetty |
| Webmaster |
